UNIVERSUMIN LAPSET
Kyse ei ole vain meistä.
Rakkaudenlähettiläistä.
Kyse on myös kaikesta tästä.
Maanpäällä näkyvästä.
Sydämen sivistyksestä, siitä näkymättömästä.
Kyse on yhteisestä hyvästä.
Luontoyhteydestä.
Tärkeästä Elämästä.
Viestin välittämisestä.
Aikajänteistä.
Energiavyöhykkeistä.
Rakkauden levittämisestä.
Ja koska kyse on myös Meistä.
Sydänystävistä. Romanttisista Sielunihmisistä.
Herkistyneistä. Heränneistä.
Jaksamme eteenpäin, kun muistamme,
Rakkauden olleen olemassa jo meitä edeltäneissä.
Vähän kerrallaan Maailma muuttui.
Mekin synnyimme
Yhteiseen tehtäväämme
Joka Alkulähteestä Sieluumme saapui.
____________________________________
MIELI & SYDÄN
Hiljennä Mielesi.
Avaa Sydämesi.
Aina ei tarvitse tietää.
Aina ei tarvitse kestää taikka sietää.
Sillä tällaisenaankin riittää.
Huomaathan, että olet tullut jo tähän asti.
On harteiltasi pudonnut vähitellen kaikki tarpeeton painolasti.
Olet edennyt Rohkeasti.
Ja Matkasi vain jatkuu,
vaikka veneesi välillä keikkuu.
Olet sitkeämpi & vahvempi kuin moni siihen uskoo.
Eli muistathan;
Hiljennä levoton mielesi.
Avaa Rakkauden Sydämesi.
____________________________________________________________
TODELLINEN PÄIVÄUNI
Aamussa. Tuulessa. Kello Kuudessa.
Havahduin. Valpastuin. Ajatus kirkastui.
Tähän on tultu. Ovi kävi. Olinko se minä, vai sinä, joka sieltä kulki.
_
Päivässä. Uudessa. Kello Kuudessa.
Heräsin. Päiväunesta. Joka tuntui niin todelta.
_
Illassa. Myöhässä. Kello jo PuolessaYössä.
Ymmärsin. Säikähdin. Ei ollutkaan vain Unta. Vaan Totta.
Sillä kaikki Todellisuudet ovat Samanarvoisia. Kello Kuudessa.
________________________________________________________________
NAUTITAAN MATKASTA
Nautitaan tästä kohdasta matkaa, kun kaiho synnyttää kauniita ajatuksia.
Nautitaan tästä kohdasta matkaa, kun voimme haaveilla tulevista päivistä, jotka tiedämme toteutuvan.
Nautitaan tästä kohdasta matkaa, johon olemme jo päässeet. Muistaen mitä oli sitä ennen.
Nautitaan tästä kohdasta matkaa ilman määränpäätä, sillä siellähän odottaisi matkan päättyminen.
Nautitaan tästä kohdasta matkaa ajan kanssa,
sillä Aika on aina puolellamme.
Ihmisen Matka on Ikuinen.
_____________________________________________________
EDELLÄKÄVIJÄ
Edelläkävijä. Kävi edellä. Eteemme käveli.
Edessämme käveli. Käveli edessämme.
Kävellen eteni. Eteni kävellen.
Kävellessään eteni.
Edelläkävely: Kävellä edellä.
Edelläkävijä: Kävelee edellä. Käyden edellä.
Edelläkävijä. Kävelee Edelleen. Edelleen Käveli.
Käveli itsensäkin edelle.
__________________________________________________________
SYDÄMENI
Sydämeni.
Tuo merkillinen kapistus.
Kaiken alussa ja lopussa.
Sykkii ja sykkii. Vaikka toispuoleinen on.
Hyppii ja hyppii. Kun onnessa kiinni on.
Wörkkii ja wörkkii. Silloinkin kun vähän olo ois levoton.
Hetkittäin jopa onneton.
Saanut sen kait lahjana oon.
Pidän siitä huolta.
Nostan onneni suosioon.
___________________________________________________________
Oodi SieluniIhmisille
Olen nähnyt Sieluusi
Siellä on Kauneutta
Olen nähnyt Sydämeesi
Siellä on Vaurautta
Avaruutta
Uljautta
Olen nähnyt Herkän Katseesi
Siellä on Puhtautta
Kullan Kimalletta
Olen nähnyt Mieleesi
Siellä on Vahvuutta
Viisautta
Vapautta
Olen nähnyt Taaksesi
Ohi ilmeisen Ilmiasusi
Ohitse Pelkosi, Järjen äänesi
Läpi suojiesi
Sinne missä on Olennaisesi
Olen nähnyt Syvälle Sinne
Missä on Maailmankaikkeutesi
Rajattomat Ääriviivasi
Tähtisateesi
Tulesi
Valosi
Olen nähnyt Erityiseen Yhteyteemme
Luottamukseemme
Sinne missä on Lujuutta
Aitoutta
Universaalia Rakkautta
Olen nähnyt. Sinut.
Ja Sinä Minut.
Kiitos kun annoit sen tapahtua
MUSTARASTAS JA AURINGONKUKKA
Mustarastas liitoon lennähti.
Ilmoitti olemassaolollaan;
”Rakkautemme on niin läpitunkevaa & kaikkivoipaa.
Että kadotan rajani. Käteni ja jalkani. Ihoni.”
Kuulin, kun Tikka alkoi puutaan koputtaa.
Olemassaolollaan ilmoitti;
”Puu on ontto. Kuollut sisältä. Tyhjyyttä täynnä.
Sinnekö ajattelit tehdä kotisi?”
Neitoperho eteeni pyrähti. Keveydellään kuulutti;
”Älä turhaan mietiskele. Elämä on tässä ja nyt. Anna sen vain Tapahtua.”
Entäs kun Heinäsirkka melkein kenkäni alle hypähti. Siinä aikansa säksätti. Ja olemattomaan sitten katosi.
Mutta arvatkaas mitä! Auringonkukka edessäni yhden’äkin koreili. Keltaisena säteitään lähetti. Kertoi olleensa aikansa kutakin.
Nimittäin mullasta maan oli voimansa itänyt.
Ja kohti Valoa aina vain uudestaan kurotti.
Jälleen Mustarastas jossain kaukana liiteli.
Suunnitellusti Auringonkukkansa maasta nappasi ja nokassaan sitä kauniisti piteli.
Olivat yhdessä vahva&väkevä, erottamaton pari.
Kukkakin onnesta hymyili, kun sai olla vapaana.
Uutena Tuulessa. Sen mukana.
Pian ylös korkeuksiin Mustarastaan
kanssa lennähti.
Ja pääsi lähemmäs Aurinkoa, kuin koskaan arveli.
_____________________________________________________
RAKKAUDEN PAUHU
Rakkauden Pauhu Puhdistaa.
Kertyneen.
Tarpeettoman.
Rakkauden Kuohu Kirkastaa.
Tarpeellisen.
Rakkauden Jylhä Paino.
Keventää.
______________________________________________
RAKKAUS
Rakkaus rakentuu palasista.
Koostaa Eheäksi.
Antaa tilalle Kasvulle & Hengittämiselle.
Rakkaus on Henki.
Rakkaus on Tunnelma.
Rakkaus on Kaikki.
___________________________________________________________________________________
OLIPA KERRAN
rannalle.Hän istui hiljaisena hiekalla.
Maanantain, tiistain, jos toisenkin.
Ja katseli alati muuttuvaa maisemaa.Hän mietti; jos ylittäisin tuon aavan meren, tulisinko onnelliseksi.
Kenet löytäisin. Ja kuka olisi vastassa.
Jakamassa täyttä elämää.Jatkoi istumista. Ja miettimistä.
Kuunteli vastauksia aallokon.
Kunnes ymmärsi, että vastassa olisi hän itse.
Ikuinen matkakumppani olisi hän itse.
Itselleen. Itsensä kanssa. Täyttä elämää jakamassa.
Olipa kerran ihminen. Joka asui rannalla.
Istui hiljokseen hiekalla ja katseli kaunista maisemaa.
Maanantain, tiistain, jos toisenkin. Kunnes alkoi päivän puuhiin.
Eräänä tiistaina. Tai toisena.
Kesken puuhien, yhtäkkiä oivalsi. Että oli jo kerran aavan meren ylittänyt.
Tänne tullut. Itsensä löytänyt. Ja Elämäänsä elänyt. Täytenä.
Kunnes tuli se eräs maanantai. Tai toinenkin.
Kun kuului vastaus aallokon.
Oli joku toinenkin ihminen ylittänyt aavan veden.
Ja miettinyt samaa. Löytänyt rannan. Ja itsensä.
Ja muutti asumaan. Samalle rannalle.
Elivät siellä täyttä elämäänsä. Maanantain. Tiistain. Ja toisenkin.
___________________________________________________________________
VÄLISSÄ KAHDEN MAAILMAN
Välissä kahden maailman.
Viipyilen.
Pakoilen.
Katoan.
Välissä kahden maailman.
Kiipeän.
Kapuan.
Putoan.
Kahden maailman välissä.
Kuulunko kumpaankaan?
Kumpaan kuulun?
Kuka minua kuulee?
Maailma meidän kahden välissä.
On vain harso.
Meidän kahden.
Maailma.
__________________________________________________
UUDEN EDESSÄ
Koska se on Uutta.
Koska se on jotain, jota en ole koskaan aiemmin kokenut.
Koska se on jotain, jota en uskonut olevan olemassa.
Itselleni.
Koska vie aikaa tottua Uuteen.
Ihmeeseen.
Kuin Vastasyntyneeseen.
________________________________________________
TODELLISUUDET
Eri todellisuuksien tasot.
Paras on se, jossa laskeudutaan ylös.
____________________________________________________
ELÄMÄ ON
Löytämistä.
Ajan kulumista.
Hukassa olemista.
Pölyn laskeutumista.Elämä on ymmärtämistä.
Oivaltamista.Täydellistä tietämättömyyttä.
_______________________________________________________________________________
KAIPUUNI
Kaipuuni on sellainen,
että se tuntuu jokaisessa solussani.
Kaipuuni on sellainen,
että se ilmentyy kiihkeytenä halussani.
Kaipuuni on sellainen,
että se näkyy hymynä huulillani.
Kaipuuni on sellainen,
että se tuntuu sykkeenä sydämessäni.
Kaipuuni on sellainen,
että se täyttää koko elämäni.
Kaipuuni on sellainen…
Ja kun laitat Kaipuu sanan tilalle Rakkaus…
Saat kuulla millainen on Rakkauteni.
_____________________________________________________________________
KYYNEL KERRALLAAN
Kyynel kerrallaan
se vaihtui
Surusta takaisin Rakkauteen.
Kyynel kerrallaan
se muuttui
Epätoivosta takaisin Toivon rippeeseen.
Kyynel kerrallaan
se alkoi olla
Askel Vanhasta Vapauteen.
Kyynel kerrallaan
se suuntautui
Luopumisesta takaisin Saamiseen.
Kyynel kerrallaan.
Vastustamisesta
Elämän Hyväksymiseen.
Kyynel kerrallaan
takaisin Antautumiseen.
Luottamukseen.
Antamiseen.
Rakkauden vastaanottamiseen.
Kyynel kerrallaan.
Kyynel kerrallaan.. Kyynel…
________________________________________________________
MISTÄ TIETÄÄ
Mistä tietää,
että on aika luopua.
Että on aika lähteä.
Jättää hyvästit…
Siitä, kun se alkaa olla mielessä jatkuvaan.
Siitä, kun se alkaa olla vallitseva olotila.
Siitä, kun se ei enää herätä voimakasta surua.
Vaan enemmän iloa.
Ja onnea menneestä.
Toivoa tulevasta.
Katkeruudetkin on voitettu.
Ja kaikkensa on antanut.
Siitä, kun on jo askeleen verran uudessa.
_________________________________________________
RAKKAUS VOITTAA
No katos, se oli eräskin Ristijätkä.
Pakasta käännettynä.
Vuosikymmeniä jo aiemmin,
kahdelle herralle telepatialla ilmenneenä.
Eräänä päivänä toisen heistä edessä, ilmielävänä.
Tahtoi jostain hän viestittää.
Ehkä Maailmankaikkeuden järjettömyydestä.
Korttipakasta, joka kertoikin Elämästä.
No sitten.
Nuo kaikki neljätoista numeroa
vai kolmetoista sittenkin.
Ykkösestä Ässään.
Toisin sanoen;
Se ja Sama.
Halusivat meitä jostain muistuttaa.
Mailla ja Väreillään.
Kahtalaista oli toista.
Mustaa ja Punaista.
Neljää eri maata moista.
No äläs vielä.
Tunsi Jätkä erään Herttakakkosen.
Sen päälle kävi vain toinen Samanmoinen.
Sitten tiesi, että oli tulossa Patakuningas.
Juuri ennen
kuin oli nostamassa päällimmäistä
Punaista Rakkauden Valttikorttia.
Ristijätkälle Kunkku vihjaisi;
susta tulis hyvä Hertta Rouva,
pariksi mulle Kuninkaalle.
Ristijätkä nosti hattuaan,
kurtisti kulmiaan,
ja vilkaisi muualle.
Olisiko tuo totta,
olihan niin ajatellut itsekin.
Uskoi.
Jätti roolinsa jätkänä.
Riisui aseensa
ja muutti Kaukomaille Elämänsä.
Yhdessä elivät Kruunuparina,
Kuningas ja Kuningatar
ja nostivat päällimmäisenä pakasta
Yhteisen Rakkauden Valttikorttinsa.
KLIKKAA SEURAAVALLE SIVULLE Tarinoita Todellisuuksista -> -kohdasta
Huikeaa♥️
Kiitoskiitoskiitos!! ❤ 🙂
Sisimpämme
Perimämme
Bakteerimme
Vatsamme
Aivomme
Historia
Avaruus
Ihme
Tunne
Tarve
Kirjain
kirjain jono
Ajatuksen osat
Sana sanoiksi
Lauseeksi tarkoittamaan
Se on pyrkimystä
ei faktuaalista
ei kiveenhakattua
Vaan metamorfoosia
joka itseään ruokkii
Pidän pyrkimyksestäsi